Agility on pääasiallisesti koirien kanssa harrastettava esteratakilpalaji. Englanninkielinen sana agility merkitsee suomeksi ketteryyttä. Ketteryyttä erilaisten esteiden ylityksessä ja suorituksessa tarvitaankin. Laji perustuu koiran ja tämän ohjaajan yhteistyöhön. Agility on maailmanlaajuisesti harrastettu laji, joka on tullut suomeen 80-luvun loppupuolella. Vuosittaiset maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty Suomessa kahdesti, vuonna 2000 ja 2008.

Agilityrata koostuu 12–20 esteestä ja se on sadasta kahteensataan metriä pitkä. Radalla tulee olla vähintään seitsemän tavanomaista hyppyestettä ja näiden lisäksi esteet voivat olla esimerkiksi muureja, renkaita, pöytäesteitä, kontaktiesteitä sekä tunneliesteitä. Radan suunnittelee kilpailun tuomari. Ohjaajilla on viisi minuuttia aikaa tutustua rataan ennen kilpailusuoritusta radan ollessa jokaisessa kilpailussa yksilöllinen. Radoille määritellään ihanneaika, joka tavanomaisesti vaihtelee puolen minuutin ja minuutin välillä.

Suorituksen arvioinnissa keskitytään näyttävyyteen. Ihanneajan ylityksestä sekä esimerkiksi esteiden virheellisestä suorittamisesta saa virhepisteitä tai jopa hylkäyksen, jos virhe on vakava. Hylkäykseen johtaa usein muun muassa väärän esteen suorittaminen.

Osallistumisoikeuden saamiseksi koiran tulee olla yli 18 kuukautta vanha ja sen tulee olla rekisteröity sekä tunnistusmerkitty. Kotimaisissa kilpailuissa vaaditaan Suomen agilityliiton kilpailulisenssiä sekä tuomarin varmentamaa agilityn kilpailukirjaa. Suomen Kennelliiton antidoping-määräykset koskevat myös agilitykilpailuja. Suomen mestaruuskisoihin sekä maailmanmestaruuskarsintakilpailuihin on määritellään vuosittain omat karsintavaatimuksensa, jotka liittyvät aiempaan kilpailumenestykseen. Usein vaatimukset liittyvät myös niin sanottujen nollatulosten saavuttamiseen. Nollatulokseksi kutsutaan aika- ja ratavirheetöntä suoritusta.

Agilitykilpasarjat jakautuvat koirien koon mukaan säkäluokkiin ja näiden sisällä tasoluokkiin. Säkäluokat ovat mini (alle 30 cm), midi/medi (35–42,99 cm) ja maksi (43 cm tai yli). Koiran säkäkorkeus mitataan ennen ensimmäiseen viralliseen kilpailuun osallistumista Suomen Kennelliiton agility-ylituomarin tai FCI:n hyväksymän ulkomuototuomarin toimesta. Säkäluokkien sisällä koirat jaetaan kolmeen tasoluokkaan, jotka ovat nimetty yksinkertaisesti numeroin 1. luokka, 2. luokka sekä 3. luokka. Ensimmäiseen luokkaan on kaikille osallistumisoikeuden omaaville koirille vapaa ja siitä aloitetaan ura. Toiseen luokkaan noustakseen tulee koiralla olla kolme nollatulosta vähintään kahdelta eri tuomarilta ja kolmanteen luokkaan noustakseen tulee toisessa luokassa suorittaa kolme nollatulosta sijoittuen kilpailun kärkikolmikkoon. Kolmannessa luokassa koira voi saavuttaa agilityvalion arvon (AVA) kolmella nollatulosvoitolla kolmosluokassa ja näyttelytulos vähimmäisarvosanalla hyvä.